Tutkittua tietoa
Ensimmäistä kertaa Suomessa mielenterveyshäiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiselle. Mielenterveyden ongelmat ovat nyt myös alle kolmekymppisten yleisin sairauspoissaolojen syy.
Rentoutumisen on todettu ennaltaehkäisevän työuupumusta ja mielenterveyden häiriöitä, parantavan stressinhallintaa ja työssäjaksamista. Jo pienillä rentoutumishetkillä työpäivän aikana on merkittävä vaikutus mielen jaksamiseen ja työhyvinvointiin.
Työn henkinen kuormittavuus on yleistä
Työelämä on muuttunut lyhyessä ajassa siten, että sen kuormittavuus kohdistuu erityisesti mieleen.
Työ- ja elinkeinoministeriön 10.11.2020 julkaisema työolobarometri kertoo, että nykytyöelämä on henkisesti kuormittavaa. Sen mukaan aikaisempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään.1
Työelämän hektisyys, alituinen muutos, koko ajan tavoitettavissa oleminen, työhön kohdistuvat odotukset, itseohjautuvuus ja toistuvat keskeytykset työntekoon kuormittavat mieltä. Näiden aiheuttamista lieveilmiöistä kertoo myös KELAn sairausvakuutustilastot, joiden mukaan vuonna 2019 toiseksi yleisin syy (25 %) sairauspäivärahakausien alkamiselle oli mielenterveyden häiriöt. Alle 35 -vuotiaiden ikäryhmässä 39 % sairauspäivärahakausista oli mielenterveysperusteisia.2
Myös Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat, että vuonna 2019 yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiselle olivat mielenterveyden häiriöt.3
Liika kuormitus sairastuttaa
Stressin tarkoituksena on auttaa meitä selviytymään tiukan paikan tullen. Lyhytaikainen ja maltillinen stressi parantaa esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoja, keskittymiskykyä ja saa luovuuden puhkeamaan kukkaan. Myös vastustuskyky paranee. Stressin pitkittyessä välittäjäaineita, kuten dopamiinia ja noradrenaliinia, erittyy liikaa. Silloin ne eivät enää tue, vaan päinvastoin häiritsevät aivojen toimintaa.4
Helli Toivasen väitöskirjatutkimuksessa pystyttiin näkemään selvästi ero stressitilan ja uupumuksen välillä. Stressiä on ns. taistele tai pakene -reaktio. Siihen liittyvät kiihtynyt mielen ja kehon toiminta, aktiivisuus ja päälle painaminen, levottomuus ja ahdistus, lyhyt kärsivällisyys, kiihtynyt aineenvaihdunta, hikoamis- ja laihtumistaipumus jne. Sydän reagoi, pulssi, verenpaine ja veren adrenaliinipitoisuus ovat nousussa. Tällainen tila syö elimistön voimavaroja ja pitkittyessään altistaa sairauksille, erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmille.5
Uupumuksessa on puolestaan kyse luovutus ja lamaannus -tilasta, joka on vaikeammin havaittavissa oleva ylikuormitusmuoto, sillä silloin ihminen vaikuttaa pikemminkin rennolta. Hän on “kiltti”, eikä osaa pitää puoliaan, puhti on poissa ja apatia, toivottomuus ja masennus valtaavat alaa. Mieli- ja keho eivät olekaan ylikierroksilla, vaan alikierroksilla. Aineenvaihdunta hidastuu ja pulssi, verenpaine sekä adrenaliinipitoisuus ovat alhaisia. Rytmihäiriöt ovat yleisiä, paino tahtoo nousta ja ihminen on helposti viluissaan. Myöhemmin, erittäin syvässä uupumisessa paino putoaa, sillä suolen imeytymiskyky alenee voimakkaasti, Voimakas uupuminen on hyvin vakava tila ja pitkittyessä se vaarantaa terveyden mitä moninaisimmilla tavoilla. Väitöstutkimuksen mukaan uupumusta esiintyy voimakkaimmin henkilöillä, joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön tai työtilanteeseen.5
Pahimmassa tapauksessa stressi sairastuttaa ja saattaa kirjaimellisesti nakertaa myös aivojamme. Aivot ovat onneksi hyvin muokkautuvat, ja kun stressi helpottaa, aivot voivat yleensä palautua. Aina vauriot eivät kuitenkaan korjaudu ja vuosien tai vuosikymmenten ajan kestäneen stressin aiheuttama kortisonimyrsky voi vauhdittaa esimerkiksi muistisairautta ja korkea verenpaine on paitsi sydän- ja verisuonitautisairauksien, myös Alzheimerin taudin riskitekijä.6
Se, ettei koko ajan ole tehokas, itse asiassa lisää tehokkuutta.
Pitkäkestoinen stressi on yksi aivojen pahimmista vihollisista.
Aivojen kuormittuminen ja mikrotaukojen merkitys
Aivotutkijat ovat jo pitkään olleet huolissaan siitä, että aivot eivät kestä nykyisenlaista kuormitusta. Aivot ovat aktiivisena koko hereilläoloajan, sillä ympäristöstä, älylaitteista ja sosiaalisista tilanteista lähtöisin oleva ärsyketulva on taukoamatonta. Aivot tarvitsevat taukoja jo päivän aikana jaksaakseen. Jo muutama noin 7–10 min pituinen rentoutumishetki päivän aikana antaa aivoille niiden tarvitseman tauon, tukee mielen jaksamista ja lyhentään merkittävästi myös ilta-aikana tarvittavaa palautumista.7
Tauoilla on myönteinen vaikutus myös nukahtamiseen ja unenlaatuun. Hyvä uni pitää aivot vireinä, auttaa oppimaan ja kohentaa mielialaa. Unenpuutteen taas tiedetään vähentävän tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja laskevan mielialaa. Unettomuus on myös itsenäinen riskitekijä masennukselle.6
Tutkijoiden mukaan tauot ovat aivoille välttämättömiä, jotta työntekijän tuottavuus ja keskittyminen säilyvät. Putkessa painava saa vähemmän aikaan kuin iltapäivällä vartin tehotorkut ottava. Rentoutuminen työpäivän aikana vähentää työn kuormittavuutta, laskee stressihormonin määrää veressä, samalla verenpaine ja sydämen syke laskevat.8
Työpäivän aikana on tärkeää varata tilaa ja aikaa palautumiselle, sillä työelämässä rentoudutaan vain harvoin vahingossa. Karsi parhaasi mukaan mahdolliset stressitekijät ympäristöstäsi ja panosta säännöllisiin rentoutumishetkiin.4 Säännöllinen, kutakuinkin päivittäinen, rentoutuminen on hyvin tehokas keino oman jaksamisen ja terveyden tukemiseksi.5
Rentoutumisen hyödyt ja menetelmät
Rentoutuminen on vastakohta ahdistuneisuudelle. Rentoutumisen tiedetään mm. alentavan veren laktaattipitoisuutta ja verenpainetta, rauhoittavan hengitystä ja sydämen toimintaa. Monet tutkimukset ovat raportoineet rentoutumisen hyödyllisyydestä stressinhallintakeinona ja ennaltaehkäisevänä toimintana. Rentoutumisen tuottama levollisuuden tunne johtuu sekä isojen aivojen kuorikerroksen että limbisen järjestelmän toiminnan rauhoittumisesta.9
Keho voi rentoutua pelkällä syvähengityksellä, joka aktivoi parasympaattista hermostoa laskien sympaattista aktivaatiota.10Rauhallinen ja syvä hengitys stimuloi koko kehoa kiertävää vagushermoa, joka on parasympaattisen hermoston tärkein hermo. Kun hengitys esim. rentoutumisharjoituksessa rauhoittuu, rauhoittuu samalla myös koko elimistö.11
Rentoutumisen menetelmiä ja tekniikoita on useita erilaisia. Osa tekniikoista rentouttaa kehoa, osa hengitystä ja osa mieltä. Eri tekniikat sopivat erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Rentoutuminen on hyvin yksilöllistä ja eri menetelmät sopivat eri ihmisille. Selvää on kuitenkin se, että säännöllinen rentoutuminen tukee mielen jaksamista. Myös oppiminen ja muistaminen paranevat, kun työtä ja taukoja on sopivassa suhteessa.8
Pitkäkestoinen stressi on yksi aivojen pahimmista vihollisista. Tehokkaan rentoutusharjoituksen on tutkittu ennaltaehkäisevän stressin haitallisia vaikutuksia sekä uupumuksen syntymistä. Työssäkäyvä tarvitsee tutkijoiden mukaan 15 min tauon joka toinen tunti. Tauot ovat aivoille välttämättömiä.8
Mindui on kehitetty juuri näihin työelämän tarpeisiin. Mindui tarjoaa mentaalivalmentajien suunnitteleman laadukkaan tauon mielelle työpäivän aikana ja tukee näin mielen jaksamista työssä.
VIITTEET
- Työolobarometri. 2019. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:53.
- KELAn sairausvakuutustilasto 2019. Kansaneläkelaitos.
- Suomen työeläkkeensaajat 2019. Eläketurvakeskuksen tilastot. Julkari. Eläketurvakeskus 25.06.2020.
- Huotilainen, M. & Saarikivi, K. 2018. Aivot työssä. Otava.
- Toivanen, Helli. 1994. Työssä käyvien naisten työstressi ja rentoutumisharjoitusten hyöty.
Tutkimuksia pankkitoimihenkilöillä, kotiaputyöntekijöillä ja sailaala-apulaisilla. Kuopion yliopisto. Väitöskirja. - Remes, A. 2020. Suomen aivosäätiö: Sata rautaa tulessa -webinaari 24.11.2020.
- Madsen, P. 2018. Superaivot. Tanskalainen TV ohjelma. Yle Areena.
- Kivinen, R. ym. 2010, 16,17. Parasta aivoillesi. Otava.
- Kataja, J. 2003, 166, 172, 176. Rentoutuminen ja voimavarat. Edita Prima Oy.
- Partinen, P. & Huutoniemi, A. 2018, 119. Uniterveyskirja: Nuku hyvin, voi hyvin. 3. painos. Decendo Oy.
- Uusitalo-Arola, L. 2019. Uuvuksissa. Tuuma-kustannus.
Haluatko lisätietoa
Minduin palveluista?
Olen Minduin perustaja Sanna Koskela. Varaa aika kalenteristani, ja jutellaan lisää.
